Islam Euroopassa
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Islam maittain |
|---|
 |
| Afrikka |
| Aasia |
| Eurooppa (Lähi-Itä) |
| Pohjois-Amerikka |
| Oseania |
| Etelä-Amerikka |
Islam Euroopassa on sekä vanha että uusi uskonto. Vaikka suurin osa Euroopan nykyisistä muslimiyhteisöistä on syntynyt vasta 1900-luvulla, Balkanilla on ollut muslimienemmistöisiä alueita jo satojen vuosien ajan jäänteenä ajasta, jolloin alue kuului Osmanien valtakuntaan. Islam on Euroopan toiseksi suurin uskonto heti kristinuskon jälkeen.[1] Muslimeita oli vuonna 2016 Euroopassa 4,9 % väestöstä. Pew-tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan lukumäärä kasvaa tulevina vuosikymmeninä siten, että muslimeja on vuonna 2050 jo 7,4 –14,0 %.[2]
Suhteellisesti suurimmat eurooppalaiset muslimiväestöt ovat Albaniassa (61 % vuonna 2011)[3] ja parissa muussa Balkanin maassa. Sen jälkeen tulevat vuoden 2016 tietojen mukaan Bulgaria (11,1 %), Ranska (8,8 %), Ruotsi (8,1 %), Belgia (7,6 %) ja Hollanti (7,1 %).[4] Saksassa muslimeja arvioitiin vuonna 2019 olevan 6,4 –6,7 %.[5] Jos maahanmuutto islamilaisista maista jatkuu normaalisti, suhteellisesti suurimmat muslimiväestöt olisivat ennusteen mukaan vuonna 2050 Ruotsissa (20,5 %), Ranskassa (17,4 %) ja Italiassa (12,4 %).[4]
Euroopassa tehtyjen tutkimusten nojalla noin kolmasosa muslimeista käy säännöllisesti moskeijassa tai rukoilee päivittäin. Kaksi kolmannesta harjoittaa uskontoaan epäsäännöllisemmin tai ei lainkaan.[6] Islam on siten enemmistölle enemmänkin kulttuurinen identiteetti kuin harjoitettava uskonto.[7]
Uhkakuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muslimien lukumäärän kasvu on saanut jotkut näkemään siinä vaaran merkkejä. Hollantilainen arabian professori ja europarlamentaarikko Hans Jansen katsoi Hollannin kokemusten pohjalla, että länsimainen sananvapaus joutuu vaaraan. Hän syytti hollantilaisia poliitikkoja ja tiedotusvälineitä alistumisesta islamistien vaatimuksiin.[8]
Synkimmän uhkakuvan esittää Egyptistä paennut juutalainen Gisele Littman, joka kirjoittaa heprealaisella nimimerkillä Bat Ye'or. Hän katsoo, että 1970-luvun öljykriisin jälkeen Euroopan talousyhteisö EEC alistui myötäilemään arabimaailman vaatimuksia. Antautuminen Lähi-idän islamilaisille öljyntuottajavaltioille on johtanut ulkopolitiikassa Israelin arvosteluun. Muissakin kysymyksissä Euroopan valtiot poikkeavat länsimaisia arvoja myös edustavista Yhdysvalloista. Bat Ye'or loi käsitteen ”Eurabia” kuvaamaan tätä politiikkaa.[9]
Myös italialainen toimittaja Oriana Fallaci käytti sanaa ”Eurabia”. Vuonna 2005 hän lausui, että ”Eurooppa ei ole enää Eurooppa. Se on Eurabia, islamin siirtomaa, jossa islamilainen invaasio etenee paitsi fyysisesti myös henkisesti. Antautuminen valloittajien edessä on myrkyttänyt demokratian. Tällä on ilmeisiä seurauksia sananvapaudelle ja koko vapauden käsitteelle.”[10]
Brittiläinen historioitsija Niall Ferguson näkee Euroopan kehityksessä vaihtoehtoja. On mahdollista, että eurooppalaiset maallistuvat ja luopuvat kristinuskosta samaan aikaan, kun islam saa kasvavan muslimiväestön ansiosta yhä näkyvämmän sijan Euroopassa. Toinen mahdollisuus on äärioikeiston nousu ja rajojen sulkeminen. Kolmas mahdollisuus on islamin maallistuminen ja liberalisoituminen kristinuskon tavoin niin, että molemmat uskonnot löytävät toisensa.[11] Arabisti Hans Jansen näki Euroopan pelastuksen ainoastaan islamin maallistumisessa: ”Kun oppii tuntemaan muslimeja, voi havaita, että he kaikki eivät usko islamin synkimpiin puoliin – eivätkä itse asiassa islamiin ollenkaan. Uskonnon jättämiselle on olemassa suuri potentiaali.”[12]
Toimittaja Tom Kankkonen toteaa, että Saksan turkkilaisten keskuudessa kehitys on vienyt eri suuntiin. Maallistuminen on edennyt, mutta vielä enemmän on kasvanut hyvin uskonnollisten muslimien osuus. Kankkonen arvioi, että jos vastakkainasettelu lisääntyy, se voi vahvistaa eristäytymistä ja vanhoillisen islamin suosiota muslimien keskuudessa.[13]
Hyväksyntää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet Euroopan johtavista poliitikoista ovat katsoneet, että islam on osa nykyaikaista monikulttuurista todellisuutta. Saksalaiset poliitikot, kuten liittopresidentti Christian Wulff, liittokansleri Angela Merkel ja Wolfgang Schäuble ovat lausuneet, että "islam kuuluu Saksaan" (saks. Islam gehört zu Deutschland).[14] Federica Mogherini, EU:n ulkoministeri vuosina 2014–2019 katsoi, että jopa poliittinen islam kuului Eurooppaan. [15][16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kankkonen, Tom: Islam Euroopassa.. Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5073-2
- Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pew - Templeton: Global Religious Futures Project ei vl.. Pew Research Center. Arkistoitu 12.12.2022.
- ↑ Pew Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
- ↑ Krithika Varagur: Albania Gets Religion Politico. 21.10.2019. Pulitzer Center. Viitattu 22.2.2022.
- ↑ a b PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
- ↑ Muslimisches Leben in Deutschland 2020 Bundesamt für Migraton und Flüchtlinge. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Pauha, Teemu: Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään Maailma.net. 22.1.2018. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Lapidus 2022, s. 810
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 185–186
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 187–188
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 188
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 190–191
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 191–192
- ↑ Kankkonen, 2008, s. 223
- ↑ Stephan Detjen: „Der Islam gehört zu Deutschland“. Die Geschichte eines Satzes 13.01.2015. Deutschlandfunk. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Federica Mogherini: Federica Mogherini’s remarks at “Call to Europe V: Islam in Europe”, FEPS conference" European Union External Action. 25.6.2015.
- ↑ Mogherini totesi 25.6. 2015, että myös poliittinen islam kuuluu Eurooppaan, sillä näkemysten erilaisuus muodostaa sen arvoperustan vahvuuden.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cesari, Jocelyne (toim.): The Oxford Handbook of European Islam. Oxford: Oxford University Press. ISBN 978-0-19-960797-6 (englanniksi)
- Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas, 2008. ISBN 978-952-5500-98-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Islam Euroopassa Wikimedia Commonsissa
